in english
 Parasta nautittuna vähintään 800x600-tarkkuudella ja runsailla väreillä.
Pätkä Viivi ja Wagner -sarjakuvaa (Juba 1997)


ISO MIES JA SARJAKUVA

Silläkin ehdolla, että paljastun emänörtiksi ja minua heitellään ylikypsillä tomaateilla aina kun käyn kaupungilla, aion sanoa muutaman sanan sarjakuvista. Juuri niin, niistä ainoastaan lapsille ja mielenvikaisille suunnatuista naurettavista kuvakirjoista, jotka tuhoavat kaikki lukutaidon rippeetkin ja vievät suorinta tietä helvettiin. Elleivät rock-musiikki, skeittailu, haarukat sekä Internet ole sitä vielä tehneet, saanen korjata.

Toiset rentoutuvat lösähtämällä kulahtaneelle sohvalleen ja tuijottavat televisiosta Albanian kaunoluisteluliiton paikalliskisoja, toiset singahtavat metsälle ampumaan rauhanomaisia nelijalkaisia ja toiset nappaavat yhden tai kaksi pingviineillä koristettua postimerkkiä. Minä en. Minä kaivaudun lehtikaappini uumeniin ilmestyäkseni hetken päästä takaisin vaikkapa muutama albumillinen Lassia ja Leeviä kainalossa.

Kun olen saanut kunnon hermotutinan ja jännityneisyyden päälle, ei television katsomisesta tule yhtään mitään; välkkyvän kuvaputken mulkkaaminen saa minulle aikaan vain pahemman päänsäryn. Paksuun ja koukeroiseen kirjaankin tarttuminen on varsin turhaa, sellainen kun vaatii liikaa keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä. Onneksi jo kivikauden ihmiset luolapiirroksineen keksivät mikä minua miellyyttää: sarja kuvia, tekstillä höystettynä tahi ilman.

Tämä postimerkkien keräämisen huikeutta lähentelevä harrastukseni mahtoi alkaa jo miljoona vuotta sitten, kun piehnä pojankoltiaisena sain käsiini ensimmäisen Aku Ankka -lehtisen. Jos olemattomat muistikuvani pitävät kutinsa, joko söin Akuni tai heitin sillä naapurin kissaa, mutta toisen kopion vastaanotettuani ymmärsin mieltälaajentavalla tavalla, että olisin koukussa loppuikäni. En kissaeläinten heittelemiseen niteillä, vaan median muotoon, jossa yhdistyy kuvallinen ilmaisu ja kirjoitettu tarina pelkistämisen jaloon taitoon. Siihen aikaan tuskin ajattelin asiasta näin paatoksellisesti, mutta yhtä kivaa, jolles jopa kivempaa, minulla oli.


Lyhyt historiikki

Sarjakuvanistin urani alkoi siis jo kaa-auan sitten sellaisilla mestariteoksilla kuten Ville Vallaton, Nalle Puh, Maija Mehiläinen, Viki VesseliViki Vesseli., Maailman vahvin Nalle ja kaikkien mainstream-sarjiksien esi-isä Aku Ankka. Näistä huippusuosikeistani en voi nyt vanhana viisaana naavapartana muuta todeta, kuin että on varsin häkellyttävää, millä teholla moinen moska voi pieniin lapsosiin upota.

Niin, no, luenhan minä vieläkin silloin tällöin Akua, mutta olenkin suuresti älyvapaa yksilö, eikä vanhoista tavoista noin vaan pääse eroon. Asiaan saattaa vaikuttaa myös se, että parinkymmenen vuoden keräilyn jälkeen joka nurkka tursuaa Ankkiksia, ja vessaan rynnätessä sellainen osuu väistämässä käteen, kiire kun on.

Jos totta puhutaan, niin muutama piirtäjä/kirjoittaja Ankassa hallitsee vieläkin aivan tolkuttomasti. Päällimmäisenä ja tunnetuinpana tietysti Keno Don Rosa, mutta on siellä muitakin; harmikseni en saa mieleeni nimiä, vaikka ne nykyään juttujen mukana julkaistaankin, mikä osaltaan on hienoa.

Dusty, aavikkorotta! Groaar!Karistettuani Nalle Puhin kintereiltäni, jouduin kaupallisuuden lumoihin ja hyllyni tulvahtivat täyteen ainakin Maija Mehiläisen kanssa yhtä laadukasta kamaa, joihin lukeutuvan esimerkiksiVihainen Peter Parker. Action Force (G.I Joe), lyhytikäinen Mask, Transformers, Teenage Mutant Hohhoijaa Turtles ja tietenkin Marvelin megapullistelijat. Epäilyttävän kireisiin trikoisiin pukeutuvista machosedistä- ja tädeistä suosikkejani lienee olleet Hämähäkkimies, Teräsmies, Wolverine ja Hulk, mutta myös muut satunnaiset Marvel-kovikset kolisivat.

Pisimmälle jaksoi innostaa Parkerin Peterin (a.k.a. Spidey) seikkailut, eittämättä täysin piirtäjämaestro Todd McFarlanen ansiosta. Kun suomalaista Hämistä rupesivat taas muutkin sunnuntaipiirtelijät ja McFarlane-kloonarit työstämään, minä karkasin autuaammille sarjistelumaille ja hylkäsin Hämpyn, koska ei sitä lehteä henkevillä juonilla varsinaisesti pystyssä pidetty. Kun piirtäjistä parhain perusti oman yhtiönsä, oli loikkaukseni selvä.



Edellinen << 1 2 3 4 5 6 7 8 >> Seuraava



***



Takaisin "Tekstit"-osastolle.



Viivi ja Wagner Copyright (C) Juba
Viki Vesseli Copyright (C) Kustannus Oy Williams
Action Force Copyright (C) Hasbro, Inc.
Hämähäkkimies Copyright (C) Marvel Entertainment Group, Inc.


ETUSIVU - Uusimmat päivitykset jne.-
MINÄ - Kaikki mitä olet aina halunnut unohtaa minusta.-
TEKSTIT - Erinäisiä teksimuotoisia mielenilmauksia.o
KUVAT - Mitä on tullut taiteiltua. Skanneja, renderointeja - you name it.-
MUUT - Eksyneet lampaat löytyvät täältä.-
LINKIT - Yhteys ulkomaailmaan, eli mielenkiintoisimmat linkit.-
VIERASKIRJA - Vaahtoa tänne asiasi.-


Useimmista kuvista saa klikkaamalla isomman ja laajemman version.






Virnu Keno Don Rosa