Categories
Finnish Ramblings

Rintamalinjan väärällä puolen

Helsinkiläisenä minun pitäisi vihata Turkua. Niin on kirjoitettu. Ja voi pojat, kyllä minä vihaankin! Kaikesta sydämestäni. Mikään ei herätä minussa niin suurta vihaa kuin Turku. No, ehkä Espoo, mutta Espoon vihaaminen on kuin vihaisi kissanpoikia kiusaavia ihmisiä – se ei paljon vaadi.

Todistaakseni vihani syvyyden kävin männä viikonloppuna matkalla Turussa. Siellä oli kaikki kivaa, mukavaa ja ruoka oli herkullis- Eikun siis öh, rumaa ja ikävää ja koko ajan joku yritti aseellisesti ryöstää minut. Jouduin yhtenään potkimaan lahkeissa roikkuvia turun murreja etäämmäksi ja tipahdin kolme kertaa Aurajokeen, viimeisellä kerralla hukuin. Minulta riistettiin viattomuuteni ja, ja, ja.. joka kulmalla minut kieritettiin tervasssa ja höyhenissä ja sulassa asfaltissa. Yöni sain nukkua lasinsiruissa ja aamiaiseksi tarjottiin samaiset lasinsirut härskiintyneeseen viiliin sekoitettuna…

…Äh, minä… En minä vihaa Turkua. Siellä oli hauskaa, ja kaupunki oli mukava, ja kukaan ei lyönyt.

Asuimme kauniin ja tenhoavan seuralaiseni kanssa klassisessa Hambuger Börsissä. Asiallinen hotelli, porno maksoi vaivaiset 12 euroa ja minibaarissa oli Jägermeisteria.

Caribia-kylpylän lempeät altaat (varsinkin lämmin ulkoilma-allas räntäsateessa) olivat rentouttavia, mutta mikä parasta, kylpylässä oli Hesburger, josta sai altaan reunalle alkoholia ja roskaruokaa. Mikään ei ole seksikkäämpää kuin minä Speedoissa vetämässä olutta ja hampurilaista niin että majoneesi tirskuu.

Tuli nähtyä myös Dennis, paikka, jonka perustaja toi joskus seiskytluvulla pizzan Turkuun. Iästään huolimatta helvetin hyvää pizzaa, suosittelen.

Suosittelen myös Panimoravintola Koulua, sillä siellä on tarjolla 68 eri viskilaatua, joista en tosin maistanut yhtäkään. Jouduin niin kovasti keskittymään pusutteluun sekä lievään ahdistukseeni siitä, että paikka oli tosiaan rakennettu vanhoihin koulun tiloihin – minua piinasi pelko, että vanha ruotsinmaikkani Nakki-Maija tulee paikalle ja vaatii taivuttamaan verbejä. Ta, tar, tadit! Gö, görade, gått? Jag heter Peter!? Het potatis!!

Kävimme läpi muitakin kohteita, joista Turun Linna oli isoin. Turkkusen taksikeskus tuli tutuksi, erityisterveiset haluaisin lähettää sentraalisantralle, joka vastasi tyynesti soittooni sanomalla “Joo?” Ei turhaa jäykistelyä saati vihjettä siitä, minne tuli soiteltua. Tykkään.

Tämä jäänee viimeiseksi postauksekseni, sillä tiedän, että Helsingin kansalaisuuteni perutaan heti, kun tieto positiivisesta Turku-postauksestani kiirii kaupunginjohtaja Jussi “Lisää autoja keskustaan” Pajusen korviin. Muistakaa minua hyvällä. Tois puolel jokkee tavataan.

3 replies on “Rintamalinjan väärällä puolen”

Espoolaisuus on hyve, siinä missä isän autolla köyhien stadilaisten katujen tukkiminenkin!

Kuules Jone, ei sovi sinun pilkata Espoota! Hyvä paikka elää se on! On kirkkoja ja venepaikkoja!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *